Minulla ei ikinä ole ollut hammasrautoja, ei edes lapsena, joten odotin jännityksellä niiden laittoa. Koska minulla oli lähtenyt viikonlopuksi irti separaattorit, pelkäsin että 13.6. olevalla käynnillä todetaan ettei hammasvälini ole riittävän suuret enkä saakaan rautoja. Mutta, onneksi raudat pystyttiin laittamaan. Tosin, metallilenkkien laitto hampaiden ympärille kävi erittäin kipeää ja yhtä hammasväliä jouduttiin viilaamaan, että rengas saatiin pujotettua hampaan ympäri. Jos separointiaika olisi ollut aiemmin, renkaiden laitto olisi ehkä ollut helpompaa. Tai että ne olisi pysynyt koko viikonlopun paikoillaan.
No, raudat laitettiin onnistuneesti kiinni ja sitten kotia niihin totuttelamaan. Ensimmäinen päivä meni kielellä niitä koko ajan kokeillessa ja ensimmäiset kaksi viikkoa tulikin kärsittyä limakalvojen haavoista. Sain mukaani vahaa jota laitoin kun haavoja alkoi tulla, mutta esimerkiksi töissä niitä ei voinut oikein käyttää niin sitten olin suu kipeänä muutaman päivän. Nyt, 4 viikkoa rautojen laitosta tuntuu että limakalvot on tottunut eikä haavoja enää ole tullut. Raudat on muutenkin jo aika huomaamattomat, välillä ehkä vähän liiankin kun herkästi meinaan unohtaa että ne pitää pestä syönnin jälkeen. Putsaus on myös työlästä mutta sitä ei sovi jättää puolitiehen. Hampaat olivat myös tosi kipeät ensimmäisen viikon ja mitään ei oikein voinut purra. Etuhampailla en voi muutenkaan purra mitään poikki, mutta myös takahampaat olivat puruarat.
Seuraava aika on 18.7. jossa vaihdetaan ilmeisesti kuminauhojen tilalle jotkin rautaversiot. Sen jälkeen varmaan selviää myös, milloin saan ylös raudat, sillä olisi kiva että ylähampaitanikin lähdettäisiin jo oikomaan.
