Vinkkejä splintin kanssa elämiseen

Hammasrautojen takia hampaiden puhdistamiseen kuluu enemmän aikaa, sekä niiden puhdistamisessa pitää olla huolellisempi. Pelkkä harjaaminen ei riitä, vaan tarvitaan mm. hammaslankainta tai muunlaista hammasvälien puhdistajaa, joka sopii brakettien kanssa käytettäväksi. Ientulehdus onkin yleinen vaiva hammasrautojen käyttäjillä, sekä hammaskiveä muodostuu herkemmin. Aiemmassa postauksessani olen kertonut tarkemmin hammasrautojen puhdistamisesta, mutta nyt ajattelin keskittyä splinttiin.

Toisilla splintti on vain leikkauksen ajan paikoillaan, toisilla pari päivää. Koska en pääse tässäkään asiassa helpolla, on minua siunattu 6 viikon pakkojaksolla. Splintti on kiinnitetty vahvoilla metallilangoilla braketteihin kiinni eikä sitä saa (eikä edes voi) ottaa irti vaikka haluaisin. Suuni oli myöskin ensimmäiset 3 viikkoa kuminauhoilla "kiinni" joten hampaiden harjaaminen oli mahdotonta. Kuminauhavedot jatkuvat vielä, mutta nyt saan ottaa ne syömisen ja hampaiden pesun ajaksi pois. Alussa hampaiden harjaamista ei edes suositella, jotta leikkaushaavat pääsee paranemaan kunnolla.

Leikkauksen jälkeen suositellaan muutaman viikon Corsodyl huuhtelua aamuin illoin. Toinen vaihtoehto on käyttää Listerine Zeroa. Aina ruokailujen jälkeen suu pitää purskutella vedellä tai Vichyllä (maustamaton), jotta mahdolliset ruuanjämät huuhtoutuu pois suusta. Tämä asia on hyvin tärkeää hammashygienian suhteen ja siitä ei kannata missään nimessä luistaa. Vichy on mukavan kuplivaa, ja tuntuu että se putsaa hiilihappojen kanssa hieman paremmin kuin pelkkä vedellä purskuttelu. Tässä vaiheessa kannattaa myös kiinnittää huomiota kieleen, ettei käy kuten minulla. Jos suun avaaminen on kuminauhojen takia rajoittunut, kannattaa kokeilla kielenkaavinta tai muuta kapeaa välinettä, jolla kielen pinnan saa putsattua. Koska ensimmäiset viikon tulee syötyä vain soseruokaa ja hampaiden peseminen jää myös pois, kieleen alkaa herkästi muodostua "karvaa" eli kielinystyjen liikakasvua.

Kävin muuten heti seuraavana päivänä kielen tilanteen huomattuani ostamassa kielenkaapimen ja sain "karvat" kielestä pois jo ekan käyttökerran jälkeen! Se toimii siis paremmin kuin hyvin. Sitä kannattaakin käyttää ns. ylläpitoputsaukseen kun hampaiden peseminen on estynyt tai rajoittunut. Sitten kun suuta saa alkaa harjailemaan, kannattaa aloittaa pehmeällä harjalla ja varovasti.

Olen uskaltanut harjailla pehmeällä sähköhammasharjalla alahampaita, sillä niiden lähellä ei ole ollut tikkejä eikä niitä tarvi muutenkaan niin paljon varoa kuin ylähampaita. Ylähampaat ja splintin harjaan pehmeällä, hammaspolilta saamallani TePen harjalla. Koska splinttini on tosi leveä, en ylety harjaamaan ylähampaiden sisäpintaa kunnolla. Kokeilin käyttää sellaista päästä taitettua kulmaharjaa, mutta splintti on ihan liian leveä jotta sekään yltäisi putsaamaan kunnolla hampaat. Odotankin vähän kauhulla, missä kunnossa hampaani ovat kun vihdoinkin saan splintin pois. Siellä on varmasti aikamoinen kerros plakkia ja ties mitä, yh.

Tikkien poisto

Ensimmäisen polikäynnin jälkeen toipuminen jatkui vähän vaihtelevasti. Välillä kasvojen lihakset olivat hirvittävän kipeät ja välillä ei ollut mitään ongelmaa. Uskalsin lopettaa kipulääkkeiden säännöllisen syönnin ensimmäisen polikäynnin jälkeen, vaikkakin tikkien kohtaa välillä särki. Kokeilin kerran ottaa lihasrelaksanttia sekä turvauduin tarvittaessa myös kipulääkkeisiin jos kivut yltyivät. 10 päivän kohdalla uskalsin myös käydä saunomassa kevyissä löylyissä, sekä olen tehnyt kävelylenkkejä voinnin mukaan. Enpä olisi uskonut, että leikkaus vie kunnon totaalisesti vaikka ennen leikkausta urheilin säännöllisesti. Nyt en jaksa edes normaalia kävelyvauhtia ilman että alkaa hengästyttää. Sykkeet huitelee 100 tienoilla tai korkeammallakin ja jos rehkin liikaa niin alkaa pyörryttää. Se aiempi pyörryttävä olo muuten loppui pari päivää antibioottikuurin jälkeen, joten yhdistän sen siihen. Kerran illalla nousi myös pieni lämpö ja tuli huonompi olo, mutta muuten toipuminen on edennyt hyvin. Kasvoissa on vielä turhan paljon turvotusta omaan makuun, mutta on se silti laskenut tosi paljon. Splintti suututtaa ja kuminauhoja räpsyy melkein päivittäin poikki, mutta onneksi sain niitäkin lisää niin saan aina laitettua uudet paikoilleen.

Tänään kuitenkin menin hammaslääkäriin siinä uskossa, että saan tuon kamalan splintin pois suustani. No, enpä olisi voinut olla enempää väärässä. Totuus paljastui kun hammaslääkäri puhui jotain tyyliin "vaihdetaan vaan kuminauhojen paikkoja" ja olin ihan että eiiii mä en lähde täältä ennen kuin saan splintin pois hampaistani. :D No, kyllähän sen ymmärtää että se pitää olla paikoillaan jotta luut luutuvat oikein, mutta on tuo splintti kyllä yks kamalimmista häkkyröistä mitä on. Tikkien poisto kävi hieman kipeää vaikka vielä suurin osa kasvoista on tunnoton. Mutta nyt ne ovat onneksi poissa, joten pääsee suu paranemaan kunnolla.

Vaikka olen ahkerasti purskutellut suun aina ruokailujen jälkeen, huomasin eilen puolivahingossa että hampaissa on tosi paljon plakkia, lisäksi kieleni on muuttunut karvaiseksi! Karvakieli on siis olemassa oleva vaiva, joka johtuu mm. pehmeän ruuan syömisestä ja huonosta suuhygieniasta. Ei siis sinällään yllättä että sellainen kehittyi, mutta onhan se ihan kamalan ällöttävä. Lähinnä sitä "karvaa" on kielen takaosassa mutta hyi yök! Otin eilen kuminauhat pois että harjaan kunnolla suutani ja kieltäni, mutta eihän mun suu edes avaudu kunnolla. Oikean puolen leukaniveleen käy kipeää jos yritän avata suuta ammolleen, joten se siitä kielen pesemisestä. No, yritän saada sitä putsattua harjalla nyt tarkemmin.

Saan ottaa kuminauhat pois ruokailujen ajaksi ja tuli myös lupa syödä pehmeää ruokaa. En vaan oikein tiedä, miten tuon kiskon kanssa oikein syödään pehmeää ruokaa kun se on sisäpuolelta tosi leveä ja estää pureskelun aika hyvin. Kuminauhat pitää myös vaihtaa nyt päivittäin, jotta ne pysyy napakoina. Ja hieman saan alkaa jo leukaa jumppailla, jotta sen liikkuvuus paranisi.