Tikkien poisto

Ensimmäisen polikäynnin jälkeen toipuminen jatkui vähän vaihtelevasti. Välillä kasvojen lihakset olivat hirvittävän kipeät ja välillä ei ollut mitään ongelmaa. Uskalsin lopettaa kipulääkkeiden säännöllisen syönnin ensimmäisen polikäynnin jälkeen, vaikkakin tikkien kohtaa välillä särki. Kokeilin kerran ottaa lihasrelaksanttia sekä turvauduin tarvittaessa myös kipulääkkeisiin jos kivut yltyivät. 10 päivän kohdalla uskalsin myös käydä saunomassa kevyissä löylyissä, sekä olen tehnyt kävelylenkkejä voinnin mukaan. Enpä olisi uskonut, että leikkaus vie kunnon totaalisesti vaikka ennen leikkausta urheilin säännöllisesti. Nyt en jaksa edes normaalia kävelyvauhtia ilman että alkaa hengästyttää. Sykkeet huitelee 100 tienoilla tai korkeammallakin ja jos rehkin liikaa niin alkaa pyörryttää. Se aiempi pyörryttävä olo muuten loppui pari päivää antibioottikuurin jälkeen, joten yhdistän sen siihen. Kerran illalla nousi myös pieni lämpö ja tuli huonompi olo, mutta muuten toipuminen on edennyt hyvin. Kasvoissa on vielä turhan paljon turvotusta omaan makuun, mutta on se silti laskenut tosi paljon. Splintti suututtaa ja kuminauhoja räpsyy melkein päivittäin poikki, mutta onneksi sain niitäkin lisää niin saan aina laitettua uudet paikoilleen.

Tänään kuitenkin menin hammaslääkäriin siinä uskossa, että saan tuon kamalan splintin pois suustani. No, enpä olisi voinut olla enempää väärässä. Totuus paljastui kun hammaslääkäri puhui jotain tyyliin "vaihdetaan vaan kuminauhojen paikkoja" ja olin ihan että eiiii mä en lähde täältä ennen kuin saan splintin pois hampaistani. :D No, kyllähän sen ymmärtää että se pitää olla paikoillaan jotta luut luutuvat oikein, mutta on tuo splintti kyllä yks kamalimmista häkkyröistä mitä on. Tikkien poisto kävi hieman kipeää vaikka vielä suurin osa kasvoista on tunnoton. Mutta nyt ne ovat onneksi poissa, joten pääsee suu paranemaan kunnolla.

Vaikka olen ahkerasti purskutellut suun aina ruokailujen jälkeen, huomasin eilen puolivahingossa että hampaissa on tosi paljon plakkia, lisäksi kieleni on muuttunut karvaiseksi! Karvakieli on siis olemassa oleva vaiva, joka johtuu mm. pehmeän ruuan syömisestä ja huonosta suuhygieniasta. Ei siis sinällään yllättä että sellainen kehittyi, mutta onhan se ihan kamalan ällöttävä. Lähinnä sitä "karvaa" on kielen takaosassa mutta hyi yök! Otin eilen kuminauhat pois että harjaan kunnolla suutani ja kieltäni, mutta eihän mun suu edes avaudu kunnolla. Oikean puolen leukaniveleen käy kipeää jos yritän avata suuta ammolleen, joten se siitä kielen pesemisestä. No, yritän saada sitä putsattua harjalla nyt tarkemmin.

Saan ottaa kuminauhat pois ruokailujen ajaksi ja tuli myös lupa syödä pehmeää ruokaa. En vaan oikein tiedä, miten tuon kiskon kanssa oikein syödään pehmeää ruokaa kun se on sisäpuolelta tosi leveä ja estää pureskelun aika hyvin. Kuminauhat pitää myös vaihtaa nyt päivittäin, jotta ne pysyy napakoina. Ja hieman saan alkaa jo leukaa jumppailla, jotta sen liikkuvuus paranisi.