torstai 12. marraskuuta 2020

RIP premolaari

Eilen tuli näköjään 12 viikkoa täyteen leikkauksesta. En ole enää kovin aktiivisesti laskenutkaan kauan leikkauksesta on mennyt aikaa, välillä havahdun että oho siitähän on jo niin kauan. :)

Minulla on ollut hieman kiireitä, niin blogin päivittäminen on jäänyt vähemmälle, mutta yritän nyt saada tehtyä kaikki suunnitellut postaukset valmiiksi lähiaikoina.

Tässä onkin kerennyt tapahtua vaikka ja mitä viime päivityksen jälkeen. Ensiksi kerron miten minulla meni kuminauhavetojen kanssa. Ne olivat tosiaan aika vahvat, niin suu pysyi kyllä hyvin kiinni kun niitä käytti. :D Sain ottaa ne aina ruokailujen ajaksi pois. Niiden seurauksena kuitenkin kieleeni tuli kipeät painaumat, toiselle puolelle vielä pahemmat mitä kuvassa näkyy. Kuminauhat kun pitää hampaat koko ajan yhdessä, niin kieleni joka ei mahdu kunnolla jostain syystä kitalakea vasten tursusi sitten hampaita vasten ja siihen tuli tuo piparireuna. Ongelma meni niin pahaksi, että yritin viritellä vahaa hampaideni väliin öiksi, että kieleeni ei tulisi ainakaan lisää haavoja. Tämä ongelma kuitenkin poistui kun pidin päivisin kuminauhoja hieman vähemmän aikaa, jolloin kieli ei jäänyt koko ajan hampaiden väliin.

Sitten muihin uutisiin. Seuraava suunniteltu polikäynti oli marraskuun alussa, mutta huomasin kuitenkin sitä ennen kahdessa hampaassani tummentumaa. Olin aiemmin katsellut kulmahammastani ja siinä näkyvää tummentumaa, mutta sitten kun toinenkin etuhampaani tummeni aloin googlailla mistä on kyse. No, hampaan tummuminen viittaa kuolioon jota olinkin jo aavistellut ja tästäkös sain kriisin aikaiseksi. Sain ajan polille jossa hampaistani otettiin röntgenit ja niihin tehtiin kylmätestaus. Mutta koska ylähampaissani ei vieläkään ole tuntoa, ei siitä oikein ollut apua. Röntgenien perusteella titaanilevyn ruuvit menevät hyvin lähellä näiden kahden hampaan juuria, joten ne ovat saattaneet vaurioitua. Röntgenkuvissa ei näkynyt premolaarin tilannetta, mutta TT-kuvien perusteella toinen premolaari olisi juuresta katki. Toisin sanoen, on mahdollista että minulla on leikkauksen seuraksena mennyt kuolioon kolme etualueen hammasta. :O Tässä oli aikamoinen asia sulateltavaksi. Tietysti huolestuin että pitääkö ne kaikki kolme hammasta poistaa, alkaako leukaluuni surkastua pois kun hampailla ei ole vastakappaleita vai mitä niille tulee tapahtumaan. Kaikki mahdolliset skenaariot kävi mielessä mitä näille kolmelle hampaalle voi tapahtua ja miten se vaikuttaa muihin hampaisiini. Pelkäsin myös, että mitä jos koko etublokki alkaa mennä kuolioon kun jo 2/6 hampaista on mennyt. Sulattelin tätä asiaa käynnin jälkeen, vedin pienet itkut ja seuraavana päivänä soitin takaisin tälle lääkärille ja kerroin huoleni hänelle. Hammaslääkäri sanoi, että premolaari otetaan jossain kohtaa pois ja saan sen tilalle implantin. Ja että koko etublokin kuolioon menemistä ei tule tapahtumaan, että voin olla huoleti sen osalta. Kaksi tummuvaa hammasta juurihoidetaan ja saan niihin posliinikuoret että värivirhe ei näy.

Sain samalla käynnillä uuden ajan polille toiselle hammaslääkärille viikon päähän jossa oli tarkoitus suorittaa koeporaus. Käynnillä hammaslääkäri kertoi, että tummuminen voi johtua myös kaventuneesta juurikanavasta. Ja että jos haluan saada varmuuden mitä hampailleni on tapahtumassa, niitä pitää porata ja ehkäpä aika syvälle hampaiden tunnottomuudesta johtuen. Toinen vaihtoehto on seurailla tilannetta, sillä eipä niitä enää voi pelastaakaan. Päädyttiin sitten tuohon seurailuun, koska en nähnyt järkeä siinä että ehkä eläviä hampaitani porataan ja niihin tulee sitten paikat. Jos ne hampaat kipeytyvät niin sitten arvioidaan tilanne uudestaan. Hammaslääkäri totesi vielä, että värivirhe on tosi pieni. Mutta hei, värimuutos se silti on oli kuinka pieni tahansa. Jostakinhan se kertoo, sillä eivät hampaat ollee tuon väriset ennen leikkausta.

Sitten kun minulla oli se ns. tavallinen oikomiskäynti polilla, siellä alas vaihdettiin uusi teräskaari. Ylös laitettiin molemmin puolin premolaarista kulmahampaaseen rautalankaa pitämään niiden välisen raon paikallaan, ettei se ainakaan suurene enää. Varmaan tuo katkennut hammas ja toinen ehkä kuolemassa oleva hammas vaikuttavat nyt siihen, ettei rakoa lähdettu kuromaan enempää umpeen. Niin ja lisäksi käytän vielä kuminauhoja samoilla paikoilla, nyt 2+2+2 eli reunoja vähän kevennettiin.

Tällaista siis tällä kertaa. Sulattelen vielä tätä asiaa, sillä minulta ei ole ikinä tarvinnut poistaa tai juurihoitaa yhtäkään hammasta joten ne asiat tuntuu aika isolta. Lisäksi että tilalle tulee implantti, vaatii myös oman aikansa sulattelua. RIP premolaari, olit hyvä hammas <3


Kuvasta puuttuu kuminauhavedot.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti